Suomalaisen kansantanssin perusaskeleet

Etenevät askeleet on seuraavassa kuvattu alkaen vasemmalla jalalla ja pyörinnät on kuvattu myötäpäivään. Päinvastaiseen suuntaan menevät askeleet ovat näiden peilikuvia.

• Kävely. Kävelyaskeleet otetaan tasatahtiin. Askeleet ovat pehmeämpiä ja paino viipyy päkiällä kauemmin kuin tavallisesssa kävelyssä.
• Juoksu. Askeleet otetaan tasatahtiin. Jalka voi tulla maahan joko kanta tai päkiä edellä; valinta on makuasia.
• Päristely. Askelten lomassa poljetaan lattiaa kuuluvasti. Päristys voidaan tehdä usealla tavalla:
  • Vasen jalka johtaa
    1. vasemmalla jalalla kävelyaskel eteenpäin
    2. siirretään oikea jalka polkaisten vasemman viereen
  • Oikea jalka johtaa
    1. oikealla jalalla kävelyaskel eteenpäin
    2. siirretään vasen jalka polkaisten oikean viereen
  • Johtava jalka vaihtuu
    1. vasemmalla jalalla askel eteenpäin
    2. oikea jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa
    3. oikealla jalalla askel eteenpäin
    4. vasen jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa
    Polut voidaan ajoittaa joko musiikin pääpainollisille iskuille (1 ja 3) taikka sivupainollisille iskuille (2 ja 4).
• Uhtuanaskelikko.
  1. menosuunnan jalalla askel eteenpäin
  2. lyhyt askel vastakkaisella jalalla hiukan menosuunnan jalan ohi
• Hyppyaskelikko.
  1. askel vasemmalla jalalla
  2. hyppy vasemmalla jalalla
  3. askel oikealla jalalla
  4. hyppy oikealla jalalla
• Sivuaskelikko.
  1. vasen jalka suoraan sivulle
  2. oikea jalka vasemman viereen
  Oikealle vastaavasti. Voidaan toistaa esim. 2, 4 tai 8 kertaa, sen jälkeen palataan usein takaisin samolla askelilla aloittaen vastakkaisella jalalla. Viimeinen askel ennen käännöstä astutaan usein polkaisten.
• Laukka. Laukka-askelikko on tavallaan sivuaskelikon juoksuversio.
  1. pitkähkö askel vasemmalla jalalla suoraan sivulle ponnistaen ylöspäin, molemmat jalat irtoavat maasta
  2. hypystä tullaan alas oikealla jalalla
  Oikean jalan laskeutuessa maahan jalkojen tulee olla melkein vierekkäin; osa tanhunopettajista katsoo, että jalkojen tulee koskettaa toisiaan hypyn lopussa juuri ennen alastuloa. Leveässä haara-asennossa askelikko on ruma.
• Vaihtoaskel.
  1. askel vasemmalla eteen
  2. askel oikealla eteen
  3. askel vasemmalla viereen
  4. tauko (ei askelta)
  5. askel oikealla eteen
  6. askel vasemmalla eteen
  7. askel oikealla viereen
  8. tauko (ei askelta)
• Keinuva kävelyaskel. Tanssitaan kolmijakoiseen musiikkiin. Jokainen askel otetaan iskulla 1. Iskuilla 2 ja 3 toinen jalka siirtyy verkkaisesti eteen, hidastaen ja usein pysähtyen hetkeksi tukijalan kohdalla.
• Valssi. Askel suoraan eteenpäin:
  1. vasen jalka eteen
  2. oikea jalka vähän vasemman ohi
  3. vasen jalka viereen
  4. oikea jalka eteen
  5. vasen jalka vähän oikean ohi
  6. oikea jalka viereen
  Pyöriminen myötäpäivään, alkaa kasvot tanssisuuntaan
  1. oikea jalka eteen samalla kääntyen oikealle
  2. vasen jalka vartalosta katsoen sivulle, tanssisuunnassa melkein suoraan eteenpäin, edelleen kääntyen
  3. oikea jalka vasemman viereen, tahdin lopussa selkä tanssisuuntaan
  4. vasen jalka taakse kääntyen vastapäivään
  5. oikea jalka vartalosta katsoen sivulle, tanssisuunnassa melkein suoraan eteenpäin, edelleen kääntyen
  6. vasen jalka oikean viereen, tahdin lopussa kasvot tanssisuuntaan
  Pyöriminen vastapäivään, alkaa kasvot tanssisuuntaan
  1. vasen jalka eteen samalla kääntyen vasemmalle
  2. oikea jalka vartalosta katsoen sivulle, tanssisuunnassa melkein suoraan eteenpäin, edelleen kääntyen
  3. vasen jalka oikean viereen, tahdin lopussa selkä tanssisuuntaan
  4. oikea jalka taakse kääntyen vastapäivään
  5. vasen jalka vartalosta katsoen sivulle, tanssisuunnassa melkein suoraan eteenpäin, edelleen kääntyen
  6. oikea jalka vasemman viereen, tahdin lopussa kasvot tanssisuuntaan
  Huom: Klassisessa wienervalssissa iskulla 3 viedään vasen jalka ristiin oikean jalan eteen, mikä helpottaa kääntymistä varsinkin jos on käännyttävä kolmella askeleella enemmän kuin puoli kierrosta esimerkiksi esteen väistämiseksi. Kansan keskuudessa tämä tekniikka on ollut harvinainen mutta ei tuntematon.
• Kaksiaskelvalssi.
  1. askel oikealla jalalla parin ohi vasemmalta, kääntyen myötäpäivään
  2. tauko jatkaen käännöstä
  3. vasen jalka oikean viereen
  4. lyhyt askel oikealla taakse kääntyen myötäpäivään, pari astuu samaan aikaan ohi
  5. tauko jatkaen käännöstä
  6. vasen jalka oikean viereen
  Yhdellä kolmen iskun tahdilla käännytään puoli kierrosta. Mies aloittaa tavallisesti eteenpäin (kohdasta 1), nainen samaan aikaan taaksepäin (kohdasta 4). Askelikko voidaan tanssia myös vastapäivään pyörien vaihtamalla vasen ja oikea edelläolevassa ohjeessa.
• Hoppavalssi.
  1. vasen jalka taakse
  2. oikea jalka vasemman viereen samalla pyörähtäen puoli kierrosta myötäpäivään
  3. oikea jalka eteen
  4. vasen jalka oikean viereen samalla pyörähtäen puoli kierrosta mötäpäivään
• Enkeliskahyppely. Alussa paino vasemmalla jalalla, oikea jalka takana koholla ja polvesta taivutettuna. Tanssitaan paikoillaan toistaen tasatahtiin seuraavia askelia:
  • oikea jalka takaa vasemman jalan paikalle, samalla vasen jalka heilahtaa eteen nousten ilmaan.
  • hyppy oikealla jalalla, samalla vasen jalka siirtyy kohotettuna taakse
  • vasen jalka takaa oikean jalan paikalle, samalla oikea heilahtaa eteen nousten ilmaan.
  • hyppy vasemmalla jalalla, samalla oikea jalka siirtyy kohotettuna taakse
  Askelikko päätetään usein kolmeen polkuun. Polkujen jälkeen askelikko alkaa vasemmalla jalalla.
• Varvashyppely.
  1. vasen jalka suoraan eteen nilkka ojennettuna
  2. vaihdetaan jalkaa hypäten niin että oikea suuntautuu eteen
  Toistetaan tavallisesti 4 tai 8 kertaa. Edessä olevan jalan varvas voi jäädä hiukan ilmaan tai koskettaa kevyesti lattiaa. Paino on kokonaan takimmaisella jalalla.
• Jenkka.
  1. askel ulkojalalla eteen
  2. askel sisäjalalla eteen
  3. askel ulkojalalla eteen
  4. hyppy ulkojalalla
  5. askel sisäjalalla eteen
  6. askel ulkojalalla eteen
  7. askel sisäjalalla eteen
  8. hyppy sisäjalalla
• Potkumasurkka.
  1. askel ulkojalalla eteen
  2. askel sisäjalalla eteen, samalla ulkojalka viedään vähän sisäjalan eteen ilman painoa
  3. hyppy sisäjalalla, samalla ulkojalka heilahtaa taakse ja takaisin eteen
• Polkkamasurkka.
  1. tasahyppy vasen jalka vähän oikean edessä
  2. hyppy oikealla jalalla eteenpäin vasenta kohti (ei ohi), vasen nousee maasta
  3. hyppy vasemmalla jalalla eteenpäin, oikea nousee maasta
  4. tasahyppy oikea jalka vähän vasemman edessä
  5. hyppy vasemmalla jalalla eteenpäin oikeaa kohti (ei ohi), oikea nousee maasta
  6. hyppy oikealla jalalla eteenpäin, vasen nousee maasta
• Polkka.
  1. tasahyppy vasen jalka vähän oikean edessä
  2. hyppy oikealla jalalla eteenpäin vasenta kohti (ei ohi), vasen nousee maasta
  3. hyppy vasemmalla jalalla eteenpäin, oikea nousee maasta
  4. tauko (ei askelta); iskun lopussa ponnistus vasemmalla jalalla seuraavaan hyppyyn
  5. tasahyppy oikea jalka vähän vasemman edessä
  6. hyppy vasemmalla jalalla eteenpäin oikeaa kohti (ei ohi), oikea nousee maasta
  7. hyppy oikealla jalalla eteenpäin, vasen nousee maasta
  8. tauko (ei askelta); iskun lopussa ponnistus oikealla jalalla seuraavaan hyppyyn
  Paino on kokonaan päkiöillä ja kantapäät ovat suurimman osan ajasta selvästi irti maasta. Polvet sen sijaan pidetään melkein suorina, nilkkoja sen sijaan käytetään voimakkaasti. Kun polkkaa tanssitaan normaalirytmissä, käytetään tanssissa hyväksi kehon inertiaa: askeleet ovat niin nopeita, ettei vartalo ehdi niiden välillä pudota paljoakaan. Polkkaa ei voi tanssia samalla tavoin hitaaseen rytmiin. Tämä on aiheuttanut paljon hämminkiä polkan opetuksessa, jossa askelia täytyy joka tapauksessa ensin harjoitella hitaasti. Täydessä vauhdissa hypyt ovat matalia: varpaan ei välttämättä tarvitse missään vaiheessa irrota lattiasta, ja iskuille 2 ja 3 ajoittuvat yhden jalan hypyt ovat tarkasti ottaen hypyn ja tavallisen askeleen välimuotoja. Monissa oppikirjoissa ne onkin kuvattu tavallisiksi askeliksi. Kokemuksen mukaan tanssi on kuitenkin helpompi oppia, jos ne harjoitellaan alussa puhtaina hyppyinä, kuten edellä on esitetty.
• Puoliripaska. Alkuasento: kyykyssä, joko päkiöiden tai koko jalan varassa.
  1. hypätään vähän ylöspäin ja siirretään samalla vasen jalka eteen
  2. palautetaan vasen jalka varatalon alle oikean viereen
  3. hypätään vähän ylöspäin ja siirretään samalla oikea jalka eteen
  4. palautetaan oikea jalka vartalon alle vasemman viereen
• Ripaska. Alkuasento: kyykyssä kantapäät irti lattiasta, paino päkiöillä. Aloitus: hiukan ylöspäin hypäten siirretään vasen jalka eteen.
  1. hiukan ylöspäin hypäten siirretään vasen jalka takaisin vartalon alle ja oikea eteen
  2. hiukan ylöspäin hypäten siirretään oikea jalka takaisin vartalon alle ja vasen eteen
• Kisa. Tanssitaan pyörien parin kanssa tai piirissä. Myötäpäivään pyörittäessä oikea jalka on koko ajan ristissä vasemman edessä. Jos askelparin kestoa merkitään puolinuotilla, askelparin rytmi on seuraava:
  • lyhyt askel oikealla eteenpäin, kesto 3/8
  • askel vasemman jalan päkiällä oikean jalan taakse, kesto 1/8
  Vastapäivään pyörittäessä oikean ja vasemman jalan roolit vaihtuvat.
• Karjalainen kisa. Tanssitaan pyörien parin kanssa myötäpäivään. Vuorotellen:
  1. oikea jalka eteen polvi vähän taivutettuna
  2. vasen jalka eteen suorana
  Tempo on puolta hitaampi kuin varsinaisessa kisassa. Myös vastapäivään pyöriminen on mahdollista vaihtamalla vasemman ja oikean jalan askeleet keskenään.
• Ruotsalaispolska.
  1. askel vasemmalla eteen
  2. askel oikealla viereen tai hiukan ohi
  3. askel vasemmalla eteen
  4. loikka oikealle jalalle, samalla vasen jalka nousee taakse polvesta koukistuen
  Tämä askelikko tanssitaan tavallisesti pyörien myötäpäivään joko parin kanssa tai piirissä. Vastapäivään pyörittäessä oikean ja vasemman jalan roolit vaihtuvat keskenään.