Suomalaisen kansantanssin vakio-osat

• Paripyörintä. Pyörintä paikoillaan parin kanssa myötä- tai vastapäivään. Monia variaatioita erilaisin ottein ja askelikoin.
• Piiripyörintä. Tanssijat liikkuvat piirissä myötä- tai vastapäivään.
• Vastuu. Vastaparit kulkevat toisiaan kohti ja palaavat perääntyen omille paikoilleen.
• Paikanvaihto. Vastaparit vaihtavat keskenään paikkaa. Ohitus tavallisesti oikealta, joskus vasemmalta. Paikanvaihdon lopussa käännytään tavallisesti uudelleen vastakkain kaartamalla parin kanssa vastapäivään.
• Läpikäynti. Kuten paikanvaihto, mutta tytöt menevät keskellä vastaantulevan parin välistä.
• Ristai. Tanssitaan vastaparin kanssa. Kaksi erilaista versiota:
  • Lyhyt ristai.
    1. Läpikäynti neljällä askeleella.
    2. Tytöt jatkavat vastakkaisille paikoille neljällä askeleella, pojat kääntyvät 90 astetta myötäpäivään ja ohittavat toisensa vasemmalta.
    3. Tytöt palaavat neljällä askeleella oman parin vierelle.
    4. Tytöt kulkevat neljällä askeleella omille paikoille, pojat seuraavat.
  • Pitkä ristai.
    1. Läpikäynti neljällä askeleella.
    2. Vastakkaisilla paikoilla poika kaartaa ulkokautta myötäpäivään ja tyttö sisäkautta vastapäivään, pari siis ohitetaan vasemmalta.
    3. Läpikäyden paluu omille paikoille neljällä askeleella.
    4. Kaarto omilla paikoilla, poika ulkokautta myötäpäivään ja tyttö sisäkautta vastapäivään.
    Kuviosta esiintyy myös muunnelma, jossa tyttö kaartaa ulkokautta. Toisessa muunnelmassa ei omilla paikoilla kaarreta vaan tanssitaan kaksi polkua parin kanssa vastakkain.
• Näyttö. Poika vie tytön vastakkaisen parin eteen, pyörii hänen kanssaan siellä ja palaa omalle paikalleen. Useita erilaisia versioita.
• Karkelot. Paikanvaihtoja, joissa tanssijat suuntaavat keskellä ensin oikealta ohi mutta vaihtavat suuntaa ja kiertävätkin toisensa vasemmalta. Useita versiota:
  • Karkelo kaartaen. Aloitus oikealla jalalla. Kolmella askeleella vastaantulijan oikealle puolelle, neljäs askel taakse ja sen jälkeen neljällä askeleella vastaantulijan ohi vasemmalta kääntyen lopussa puoli kierrosta myötäpäivään. Voidaan tanssia joko samaa tai eri sukupuolta olevan tanssijan kanssa.
  • Karkelo perääntyen. Kuten edellinen, mutta käännytään heti ohitustilanteessa säilyttäen katsekontakti vastaantulijaan ja peräännytään vastakkaiselle paikalle. Tanssitaan tavallisesti eri sukupuolta olevan vastaantulijan kanssa.
  • Uhtuankarkelo. Aloitus vasemmalla jalalla. Neljällä askelleella vastaantulijan oikealle puolelle, viides askel vasemmalle, pyörähdys itsensä ympäri vastapäivään ja kolmella askeleella vastakkaiselle paikalle. Tanssitaan samaa sukupuolta olevan vastaantulijan kanssa. Poikien karkelossa pyörähdykseen liitetään usein hyppy ja käsien yhteenlyönti.
  • Parikarkelo. Kuten karkelo kaartaen, mutta koko pari lähtee kummaltakin puolelta, ja loppukaarto vastapäivään.
• Kättely. Tanssitaan tavallisesti piirissä niin, että pojat ja tytöt liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Aloitetaan tavallisesti kättelemällä omaa paria oikealla kädellä. Jatketaan kättelemällä seuraavia vastaantulijoita vuorotellen vasemmalla ja oikealla kädellä. Kättely voi jatkua samaan suuntaan piirin ympäri omalle paikalle asti, tai suunta voi kääntyä tietyn vastaantulijan (tavallisesti seitsemännen) kohdalla, minkä jälkeen jatketaan vastakkaiseen suuntaan omalle paikalle.
• Pujottelu. Pojat ja tytöt etenevät piirissä vastakkaisiin suuntiin. Joka toinen vastaantulija ohitetaan vasemmalta ja joka toinen oikealta.
• Enkeliskakierto. Tanssitaan joko kolmen tai neljän hengen kuviossa. Kolmen hengen enkeliskassa tanssijat kiertävät kahdeksikkoa, neljän hengen enkeliskassa kolmisilmukkaista kahdeksikkoa.
• Portti. Vastakkaisista pareista toinen nostaa yhteenliitetyt kätensä portiksi ja toinen pari kulkee portin läpi.
• Soolo on karjalaisille tansseille tunnusomainen vuoro, jossa askelikot ja vuoron kesto vaihtelevat tanssijoiden oman valinnan mukaan. Soolo koostuu yleensä seuraavista osista:
  1. Tanssiinkutsu. Poika lähtee omalta paikaltaan jollain näyttävällä askelikolla ja hakee valitsemaansa vierasta tyttöä. Nykyään tanssitaan yleensä niin, että ensimmäinen soolotanssijapoika voi valita kenet tahansa vieraista tytöistä ja seuraavat pojat valitsevat jonkun vieraan tytön, jota ei ole vielä haettu. Ensimmäisen pojan tyttöä haetaan viimeksi. Joissain tansseissa poika hakee omaa tyttöään.
  2. Taidonnäyte. Haettu tyttö siirtyy kuvion keskelle ja poika tanssii hänelle jotain taitoa vaativaa askelikkoa, esimerkiksi ripaskaa tai puoliripaskaa. Tyttö osallistuu tanssiin esimerkiksi pyörimällä pojan edesssä.
  3. Hyväksyminen ja paluu. Kun tyttö on tyytyväinen pojan suoritukseen, hän antaa pojalle merkin levittämällä kätensä. Poika lopettaa soolon ja pyörittää tytön omalle paikalleen.
  Soolovuoron aikana muut tanssijat voivat kannustaa poikaa taputtamalla rytmiä.