Jenkka

Historia
Musiikki
Askelikko
Otteet
Jenkan harjoittelu
Tavallisimmat ongelmat
Muunnelmat

Historia

Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Schottische oli suunnilleen sama tanssi kuin rheinländer, ja se oli alun perin polkan hidas muoto, myös baijerilaiseksi polkaksi sanottu. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä. Osa lähteistä yhdistää sottiisin myös écossaise-nimiseen kontratanssiin; sana "schottis" selitetään sanan "écossaise" muunnelmaksi. Suomalaisen sottiisin askelikko on muuten samanlainen kuin jenkan, mutta siitä puuttuvat hypyt. Sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.

Musiikki

Jenkan tahtilajoksi kirjoitetaan nuoteissa tavallisesti 2/4, mutta tanssilajina jenkka on selvsti nelijakoinen, eli oikeampi merkintä olisi 4/8. Jenkka on teräväiskuista, musiikki kertoo että kysymysessä on hyppytanssi eikä lattian pintaa seuraava liitelevä tanssi. Suositeltava tempo on 42--43 tahtia minuutissa. Esimerkkejä jenkkakappaleista:

• Vesivehmaan jenkka, säv. Yrjö Saarnio, san. Usko Kemppi, es. Laila Kinnunen ja Four Cats
• Lapin jenkka, säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, es. Kari Tapio
• Puhelinlangat laulaa, säv. Pentti Viherluoto, san. Aimo Viherluoto, es. Katri Helena
• Lumikki-jenkka, säv. Jaakko Salo, san. Jukka Virtanen, es. Seitsemän seinähullua veljestä

Askelikko

Askelikko jakaantuu kahteen osaan: suoraan etenevään ja pyörivään. Suoraan etenevässä osassa tanssitaan vierekkäin, pyörintäosassa vastakkain. Pyörintäosassa mennään ympäri kaksi täyttä kierrosta, joko myötä- tai vastapäivään. Tanssin perusmuodossa kaikki askeleet ovat kestoltaan samanpituiset. Rytmikuvio on miehellä seuraava:

V...O...V...V...O...V...O...O...
V...V...O...O...V...V...O...O...

Naisen askelikko on edellisen peilikuva:

O...V...O...O...V...O...V...V...
O...O...V...V...O...O...V...V...

Kätevä hokema rytmin laskemiseksi on askel-askel-hyp-py askel-askel-hyp-py hyp-py-hyp-py hyp-py-hyp-py, missä "askel", "hyp" ja "py" ovat ajallisesti samanmittaisia. Seuraavassa askelikko tarkemmin. Vasemmassa sarakkeessa on askelten ajoitus sekä tahteina ja iskuina että edellämainitun hokeman mukaan.

Jos pyörintäsuunta on myötäpäivään, mies hyppää kohdassa 8 naisen eteen selin tanssisuuntaan. Jos pyörintäsuunta on vastapäivään, mies ohjaa naisen kohdassa 8 eteensä selin tanssisuuntaan. Ote sulkeutuu ja seuraavilla askel-hyppy-pareilla pyöritään kaksi täyttä kierrosta ympäri, minkä jälkeen ote avataan ja askelikko alkaa alusta.

Askelanimaatio Pyöriminen myötäpäivään.

Askelanimaatio Pyöriminen vastapäivään.

Otteet

Suoraan etenevä osa voidaan tanssia joko avoimessa tanssiotteessa tai käsi kädessä (naisen vasen käsi miehen oikeassa). Avoimen tanssiotteen etuna ovat helpommat otteiden vaihdot suoraan etenevän ja pyörivän osan välillä. Käsi kädessä -otteen etu on, että mies voi ohjata pyörinnän aloituksen selvemmin. Useimmat edempänä käsiteltävät muunnelmakuviot lähtevät käsi kädessä -otteesta.

Pyörintävaihe tanssitaan tavallisesti joko tanssiotteessa tai vyötäröotteessa. Pyörinnässä on tärkeää, että tanssijat ovat todella vastakkain; jos ote pääsee aukeamaan, pyörintä ei suju kunnolla. Vyötäröotteessa oikean asennon pitäminen on selvästi helpompaa.

Jenkan harjoittelu

1. Harjoittele ensin askelikkoa yksin, tanssien suoraan eteenpäin, myös hypyt.
2. Sen jälkeen harjoittele yksin pyörien hypyt myötäpäivään.
3. Seuraavaksi tanssi parin kanssa, etenevä osa avoimessa tanssiotteessa ja pyörintä vyötäröotteessa myötäpäivään. Jos tuntuu paremmalta, pyörikää ensin vain yksi kierros ja lisätkää myöhemmin toinen.
4. Lopuksi voitte harjoitella pyörimistä vastapäivään sekä vaihtoehtoisia otteita ja askelikkoja.

Tavallisimmat ongelmat

Yleisiä alkuvaiheen ongelmia on kaksi:

1. Suoraan etenevän askelikon lopussa tapahtuva toisen tanssijan (myötäpäivään pyörittäessä miehen ja vastapäivään pyörittäessä naisen) siirtyminen parin eteen saattaa alussa unohtua. Tällöin pyörimisen aloitus myöhästyy. Virhe on helppo korjata, kun se tunnistetaan.
2. Pyörimisvaiheessa tanssijoiden pitäisi olla suoraan vastakkain. Kokematon tanssija asettuu usein lievään V-asentoon, yleensä niin päin että naisen vasen kylki lähenee miehen oikeaa ja naisen oikea kylki vastaavasti etääntyy miehen vasemmasta. Asentovirhe hankaloittaa pyörimistä. Parin molempien tanssijoiden pitää hallita oikeassa asennossa pysyminen; toisen on vaikea yksin korjata paritoverin virhettä. Virhettä voi vastustaa tanssiasennon valinnalla. Vyötäröotteessa oikean asennon pitäminen on helpompaa kuin tanssiotteessa, koska vyötäröote itsessään on symmetrinen ja parilla neljän pisteen kontakti (tanssiotteessa vain kolmen). Vyötäröitettakin jämäkämpi on olkavarsiote. Sen huono puoli on, että tanssijat joutuvat hiukan turhan kauas toisistaan, mutta sitä kannattaa kokeilla, jos asento-ongelma ei muuten ratkea.

Muunnelmat

Sottiisi
Vaihtoaskelpyörintä
Kaartojenkka
Eteneminen vastakkain
Pyörimäjenkka
Pitkä pyörintä
Pyörintä suuntaa vaihtaen
Pannukakut
Kädenalipyörähdykset
Kiertojenkka
Kiepsu
Jammaus
Tasa-arvosottiisi
Lyöntijenkka
Palpankilli
Hevosmiehen jenkka
Sik-sak-jenkka
Sivuaskeleet
Jenkkavaljakko
Köynnös
Kainalosta kainaloon
Ålandsschottis
Pariisinpolkka
Ruotsalainen
Amerikkalainen jenkka
Islantilainen jenkka

Sottiisi

Kuten perusjenkka, mutta hypyt jätetään pois ja liikkeet ovat pehmeämpiä. Miehen askelikko on siis

V...O...V.......O...V...O.......
V.......O.......V.......O.......

ja naisen vastaavasti

O...V...O.......V...O...V.......
O.......V.......O.......V.......

Vaihtoaskelpyörintä

Kuten perusjenkka, mutta pyörintä hyppyjen kohdalla otetaan ylimääräinen väliaskel, jolloin hyppy muuttuu vaihtoaskeleeksi. Pyörintäaskelikko on suunnilleen sama kuin humpassa. Miehen askelikko on siis

V...O...V...V...O...V...O...O...
V.O.V...O.V.O...V.O.V...O.V.O...

ja naisen vastaavasti

O...V...O...O...V...O...V...V...
O.V.O...V.O.V...O.V.O...V.O.V...

Tätä muunnelmaa tanssitaan yleisimmin Lounais-Suomessa.

Kaartojenkka

videolla

Etenevän osan kohdalla ei mennä suoraan eteenpäin, vaan kaarretaan ensimmäisellä askelikolla parista ulospäin (mies vastapäivään ja nainen myötäpäivään) ja palataan toisella askelikolla edelleen samaan suuntaan kaartaen parin luo. Koska tanssijat ovat kaarron lopussa rinnakkain, tavallisen pyörinnän sijasta on helpompaa tanssia esimerkiksi pyörähdys takatanssiotteessa vastapäivään, kuten videolla.

Eteneminen vastakkain

Etenemisvaiheessa tanssitaan peräkkäin, kasvot paria kohti, eli edellä tanssiva kulkee selkä tanssisuuntaan. Voidaan tanssia tanssiotteessa, mutta kuvio on elegantimpi käsi kädessä. Jos mies tanssii edellä, kannattaa ottaa ote miehen vasemmalla ja naisen oikealla kädellä ja jatkaa pyörimisvaiheessa myötäpäivään. Naisen tanssiessa edellä vastaavasti miehellä oikea ja naisella vasen käsi ja pyöriminen vastapäivään.

Pyörimäjenkka

Pyörimäjenkka ulospäin

Video

Suoraan etenevä osa kuten perusjenkassa. Pyörimisvaiheessa, sen sijaan että pari pyörisi yhdessä, kumpikin pyörähtää omalla paikallaan, mies vastapäivään ja nainen myötäpäivään. Pyörähdyksessä voi olla joko yksi tai kaksi kierrosta.

Pyörimäjenkka sisäänpäin

Video

Kuten edellinen, mutta pyörintä vastakkaiseen suuntaan, eli mies myötäpäivään ja nainen vastapäivään.

Pitkä pyörintä

Jatketaan pyörintää perusjenkan etenevän osan ja vielä seuraavan pyörimisvaiheen ajan, yhteensä siis kuuden tahdin ajan.

Pyörintä suuntaa vaihtaen

Sopii parhaiteen pitkään pyörintään, jossa suuntaa voidaan vaihtaa kaksikin kertaa, mutta käy myös perusjenkkaan.

Pannukakut

Pannukakut ulospäin

Video

Pyörimisvaiheen alussa otetaan molempien käsien ote: naisen oikea miehen vasempaan ja naisen vasen miehen oikeaan. Molemmat pyörähtävät kaksi kierrosta yhteen liitettyjen käsiensä alta, mies vastapäivään ja nainen myötäpäivään.

Pannukakut sisäänpäin

Video

Kuten edellinen, mutta pyörintä vastakkaiseen suuntaan, eli mies myötäpäivään ja nainen vastapäivään.

Kädenalipyörähdykset

Nainen käden alta

Video

Etenemisvaiheessa naisen oikea käsi miehen vasemmassa. Pyörimisvaiheessa nainen pyörähtää kaksi kierrosta miehen käden alta. Pyörintä sujuu luonnollisemmin myötäpäivään, voidaan tehdä myös vastapäivään.

Mies käden alta

Kuten edellinen, mutta mies pyörähtää käden alta. Tämä pyörähdys on helpompi tehdä vastapäivään; myötäpäivään pyörähtäessään miehen on vietävä huolellisesti, jotta nainen ei lähde mukaan.

Molemmat käden alta samaan aikaan

Sama kuin pannukakkujenkka yhden käden otteessa.

Molemmat käden alta vuorotellen

Video

Nainen pyörähtää yhden kierroksen käden alta kahdella ensimmäisellä hyppyaskelikolla ja mies kahdella jälkimmäisellä. Yksinkertaisin tapa on, että nainen pyörähtää myötäpäivään ja mies vastapäivään. Voidaan tietenkin tanssia myös niin, että mies pyörähtää ensin.

Nopeat kädenalipyörähdykset vuorotellen

Nainen pyörähtää käden alta täyden kierroksen ensimmäisellä ja kolmannella hyppyaskelikolla, mies toisella ja neljännellä. Yksinkertaisin tapa on, että nainen pyörähtää molemmilla kerroilla myötäpäivään ja mies vastapäivään.

Tavallinen pyörintä + pyörähdys käden alta

Pyörintävaiheen alkupuoliskolla yksi kierros tanssiotteessa, jälkipuoliskolla nainen pyörähtää miehen edessä käden alta. Vähän vaikeammassa versiossa nainen pyörähtää kaksi kertaa käden alta.

Kiertojenkka

Video

Pyörimisvaiheessa mies tanssii suoraan ja ohjaa naisen kiertämään miehen ympäri täyden kierroksen vastapäivään. Käsiote säilyy koko ajan. Mies pitää naisen vasenta kättä ensin omassa oikeassaan, siirtää sitten naisen käden omaan vasempaansa ja vie sen jälkeen oman oikean kätensä selkänsä taakse tarttuakseen sillä kierroksen loppuvaiheessa uudestaan naisen vasempaan käteen. Tämä kuvio ei etene paljoa, joten se kannattaa tanssia keskilattialla.

Kiepsu

Video

Tanssitaan vuorotellen kaksi hyppyä eteenpäin ja kaksi hyppyä parin kanssa ympäri. Mies aloittaa vasemmalla ja nainen oikealla jalalla. Etenevä vaihe ja pyörintävaihe ovat tässä muunnelmassa siis puolta lyhyempiä kuin perusjenkassa. Voidaan tanssia myös neljä hyppyä eteenpäin ja neljä ympäri.

Jammaus

Kuten perusjenkka, mutta etenemisvaiheessa mies siirtyy naisen oikealle puolelle (askel-askel-hyppy), katsoo naista kasvoihin, ja siirtyy takaisin vasemmalle puolelle (askel-askel-hyppy).

Tasa-arvosottiisi

Pyörintävaiheen lopussa molemmat ottavat yhden ylimääräisen askeleen niin, että mies jää oikealle puolelle ja nainen vasemmalle. Pyörintävaiheessa tehdään siis kaksi ja puoli kierrosta. Seuraavan vuoron aikana palataan alkuperäisille paikoille. Tämä kuvio toimii parhaiten sottiisin askelikolla, eli ilman hyppyjä. Miehen askelikko on tällöin

V...O...V.......O...V...O.......
V.......O...,...V...O...V.......
O...V...O.......V...O...V.......
O.......V...,...O...V...O.......

ja naisen

O...V...O.......V...O...V.......
O.......V...,...O...V...O.......
V...O...V.......O...V...O.......
V.......O...,...V...O...V.......

Nopea pyörintä

Kuten edellinen, mutta toinen ylimääräinen askel, jolloin pyörintävaiheessa tulee täydet kolme kierrosta ja tanssijat päätyvät omille paikoilleen. Miehen askelikko on

V...O...V.......O...V...O.......
V.......O...,...V...O...V...O...

ja naisen

O...V...O.......V...O...V.......
O.......V.......O...V...O...V...

Tasa-arvojenkka nopeasti pyörien

Kuten edellinen, mutta kolmas ylimääräinen askel, jolloin pyörintävaiheessa tulee kolme ja puoli kierrosta ja tanssijat päätyvät toistensa paikoille. Miehen askelikko on

V...O...V.......O...V...O.......
V.......O...V...O...V...O...V...

ja naisen

O...V...O.......V...O...V.......
O.......V...O...V...O...V...O...

Hyvin nopea pyörintä

Kuten edellinen, mutta neljäs ylimääräinen askel, jolloin pyörintävaiheessa tulee täydet neljä kierrosta. Miehen askelikko on

V...O...V.......O...V...O.......
V...O...V...O...V...O...V...O...

ja naisen

O...V...O.......V...O...V.......
O...V...O...V...O...V...O...V...

Lyöntijenkka

Kuten perusjenkka, mutta suoraan etenevässä vaiheessa mies lyö hypyllä kämmenellään omaan nilkkaansa, ensimmäisellä hypyllä oikealla kädellä oikeaan nilkkaan ja jälkimmäisellä vasemmalla kädellä vasempaan nilkkaan. Tarkoitus on saada lyönnillä aikaan kuuluva pamaus.

Palpankilli

Etenemisvaihe ja pyörintävaiheen kaksi ensimmäistä hyppyaskelta kuten perusjenkassa. Sen jälkeen (toiseksi viimeisen hyppyaskelikon sijasta) askel ulkojalalla eteen ja vartalon kallistus eteenpäin, sitten (viimeisen hyppyaskelikon sijasta) askel sisäjalalla taaksepäin ja vartalon oikaisu.

Hevosmiehen jenkka

Pyörimisvaiheen sijasta käännytään paria vastaan ja taivutetaan jalkoja seuraavasti:

Kesäillan jenkka

Kuten edellinen, mutta hypätään vuorotellen jalat haara-asentoon ja yhteen. Haara-asennossa polvet ovat suorina, jalkojen ollessa yhdessä taivutetaan polvia kuten edellisessä kuviossa.

Sik-sak-jenkka

Kuten perusjenkka, mutta etenemisvaiheen ensimmäisellä säkeellä pari erkanee toisistaan pari metriä ja palaa yhteen toisella säkeellä. Voidaan tanssia esimerkiksi lattialla olevan pylvään kahta puolta tai edessä olevan hitaammin etenevän parin ohi.

Ryöstöjenkka

Edellisen muunnos, jossa ei palatakaan oman parin luo vaan siepataan toinen samaa kuviota tanssiva pari.

Sivuaskeleet

Etenemisvaiheen sijasta otetaan sivuaskelia. Pari on tanssiotteessa toisiaan vastaan kääntyneenä, miehen vasen kylki tanssisuuntaan. Otetaan askel sivulle, toinen jalka viereen, askel sivulle, toinen jalka viereen jne. Ensimmäisen säkeen aikana mies aloittaa vasemmalla ja nainen oikealla jalalla, ja sivuaskelilla liikutaan tanssisuuntaan. Säkeen viimeisellä askeleella tavallisesti polkaistaan jalka lattiaan. Toisen säkeen aikana joko jatketaan edelleen samaan suuntaan, vaihdetaan jalkaa ja palataan takaisin tanssisuuntaa vastaan (toimii vain, jos lattia on melko tyhjä) tai vaihdetaan jalkaa mutta käännytään puoli kierrosta niin että voidaan jatkaa tanssisuuntaan.

Jenkkavaljakko

Kahden parin kuvio. Parit ovat kuviossa peräkkäin, naisen vasen käsi oman parin oikeassa. Kumpikin pari tarttuu ulommalla kädellään toisen parin ulompaan käteen. Erilaisia vuoroja on kolme. Kaikissa liikutaan ensin suoraan eteenpäin kuten perusjenkassa. Perusjenkan pyörimisvaiheen kohdalla tanssitaan hyppyaskelin jokin seuraavista kuvioista:

1. Etummaiset irrottavat otteen omasta paristaan ja kiertävät ulkokautta takimmaisiksi pitäen koko ajan otteen toiseen pariin. Takana tartutaan uudelleen oman parin käteen.
2. Takimmainen pari nostaa portin ja etummainen pari tanssii taaksepäin portin läpi takimmaisen parin käsien alta. Kuvion lopussa porttia pitävä pari pyörähtää omien käsiensä alta. Käsiotteet säilyvät koko kuvion ajan.
3. Kuten edellinen, mutta etummainen pari nostaa portin ja takimmainen pari tanssii sen läpi.
4. Käärme: etummaisen parin mies pyörähtää vasemman kätensä alta ja vetää muut letkana perässään.

Tavallisin tanssitapa on, että molemmat parit tanssivat ensin vuoron 1 ja sitten molemmat tanssivat vuoron 2, minkä jälkeen aloitetaan uudestaan vuorosta 2. Vuoro 3 on harvinaisempi.

Köynnös

Kuvio alkaa yläotteessa: Naisella molemmat kämmenet hartioiden yläpuolella, mies on naisen takana vähän tämän vasemmalla puolella piten vasemmalla kädellään kiinni naisen vasemmasta ja oikealla naisen oikeasta. Yläote muodostetaan helpoimmin tanssimalla yksi tavallinen jenkka ristiotteessa ja pyöräyttämällä nainen vuoron lopussa puoli kierrosta vastapäivään.
Etenevä osa tanssitaan tavallisin askelin yläotteessa. Pyörintäosassa nainen kiertää miehen ympäri vastapäivään otteita irrottamatta seuraavasti:

• Ensimmäisellä hyppyaskelikolla nainen siirtyy miehen edestä tämän vasemmalle puolelle.
• Toisella hyppyaskelikolla nainen pyörähtää käsien alta kierroksen vastapäivään.
• Kolmannella hyppyaskelikolla nainen siirtyy miehen takaa tämän oikealle puolelle.
• Neljännellä hyppyaskelikolla nainen pyörähtää käsien alta kierroksen vastapäivään.

Kuvio vaatii parilta melko hyvää yhteistoimintaa.

Hidas köynnös

Helpompi versio edellisestä: nainen kiertää miehen puolta hitaammin. Ensimmäisillä neljällä hyppyaskelikolla nainen ehtii vain puoleenväliin, joten niiden jälkeen tanssitaan etenevä askelikko ja nainen jatkaa kierrosta seuraavilla hyppyaskelilla.

Kainalosta kainaloon

Alkuasennossa nainen on miehen oikealla puolella. Miehen oikea käsi on naisen selkäpuolella kiinni naisen vasemmassa kädessä, joka kiertää vatsapuolelta naisen ikealle kyljelle. Naisen oikea käsi on miehen vasemmassa parin etupuolella. Alkuote muodostetaan edellisen kuvion aikana esimerkiksi kääntymällä ensin vastakkain molempien käsien otteessa (oikea vasemmassa ja vasen oikeassa) ja pyöräyttämällä nainen puoli kierrosta vastapäivään miehen vasemman käden alta.
Etenevät askeleet tanssitaan edelläkuvatussa kainalo-otteessa. Hyppyaskelilla nainen pyörähtää otteita irrottamatta käsien alta kierroksen myötäpäivään ja siirtyy miehen vasempaan kainaloon. Seuraavat etenevät askelikot tansstaan tässä otteessa, ja niitä seuraavilla hyppyaskelikoilla nainen palaa miehen oikealle puolelle pyörähtäen käsien alta kierroksen vastapäivään.

Kainalosta kainaloon + parin lisäpyörähdys

Kuten edellinen, mutta naisen puolenvaihtoon käytetään vain kaksi hyppyaskelikkoa. Kahdella jäljellejäävällä askelikolla pari pyörähtää yhdessä kierroksen myötäpäivään. Kun nainen seuraavalla vuorolla palaa miehen oikealle puolelle, pari pyörähtää yhdessä kierroksen vastapäivään.

Kainalosta kainaloon + naisen lisäpyörähdys

Kuten edellinen, mutta kahden hyppyaskelikon jälkeen naisen oikea käsi irtoaa miehen vasemamasta ja mies pyöräyttää naista yhden käden ali toisen kierroksen myötäpäivään. Nainen pitää toisen kierroksen aikana oikean kätensä vasemmalla kyljellään ja kierroksen lopussa mies sieppaa sen vasempaan käteensä. Kun nainen seuraavalla vuorolla palaa miehen oikealle puolelle, naisen vasen käsi irtoaa miehen oikeasta, hän pyörähtää käden alta toisen kierroksen vastapäivään ja mies sieppaa lopuksi naisen vasemman käden oikeaansa.

Ålandsschottis

Video (3.5 MB)

Pariisinpolkka

Video (5.3 MB)

Ruotsalainen

Pyörintäosa samanlainen kuin perusjenkassa, etenevien askelien sijaan tanssitaan seuraavasti:

Amerikkalainen jenkka

Askelikko on sama kuin perusjenkassa, mutta molemmat aloittavat oikealla jalalla. Askelikko on siis molemmilla:

O...V...O...O...V...O...V...V...
O...O...V...V...O...O...V...V...

Tanssin koko kuvio koostuu neljästä tällaisesta askelikosta. Kahdella ensimmäisellä tanssitaan eteenpäin; kahdella viimeisellä liike ei etene tanssisuunnassa, joten tämä vaihe pitää pyrkiä tanssimaan keskilattialla. Etenevät askelikot tanssitaan peukaloristiotteessa.

Islantilainen jenkka

Askelikko on sama kuin perusjenkassa. Vuoroissa on yhtäläisyyttä amerikkalaiseen jenkkaan, mutta islantilaisessa jenkassa ote ei missään vaiheessa kokonaan irtoa, joten se on helpompi viedä.

Tanssin koko kuvio koostuu neljästä kokonaisesta jenkka-askelikosta. Kahdella ensimmäisellä tanssitaan eteenpäin. Kahdella viimeisellä pyöritään paikalla, joten tämä vaihe pitää pyrkiä tanssimaan keskilattialla. Etenevät askelikot tanssitaan yläotteessa.

[Tanssipalvelin] [Seuratanssi] [Tanssilajit]