Historia
Musiikki
Askelikko
Askelikko eteen- ja taakse
Pyöriminen
Pyöriminen myötäpäivään
Pyöriminen vastapäivään
Valssin harjoittelu
Valssi on nykyisistä seuratansseista vanhin. Sen jälkiä voidaan seurata ainakin 1500-luvulle asti, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa 1200-luvulle. Valssin ikä riippuu osittain siitä, mihin vedetään raja nykyisen valssin ja sen edeltäjien välille. 1700-luvulla tanssi joka tapauksessa levisi eurooppalaisen yläluokan keskuuteen suunnilleen nykyisessä muodossaan, ja porvaristo omaksui sen innolla heti Ranskan vallankumouksen jälkeen. Franz Lanner ja Johann Strauss antoivat sävellyksillään valtavan panoksen valssin suosiolle ja vaikuttivat myös sen luonteeseen nostamalla nopearytmisen version valssin standardimuodoksi.
Vanhin tunnettu tieto Suomesta on 14-vuotiaan Jacobina Charlotte Munsterhjelmin päiväkirjasta. Vuonna 1800 hän kertoo tanssineensa joitakin valsseja.
Tahtilaji on 3/4. Valssi on aidosti kolmijakoinen ja erottuu siinä muista lavoilla esitetyistä 3/4-rytmisistä tanssilajeista (masurkka ja hambo), joissa tahdin kolme iskua voidaan ryhmitellä kahdeksi nipuksi, masurkassa 2+1 tai 1+2, hambossa aina 1+2. Valssista on vuosisatojen kuluessa kehittynyt monia muunnoksia, joiden joukossa on sekä nopeita että hitaita. Hitaimmat, kuten englantilainen ja amerikkalainen valssi, eroavat nopeasta valssista niin paljon, että ne on syytä käsitellä eri tansseina. Nopeiden valssien malliversio on wienervalssi, jota on 1800-luvulla tanssittu todella paljon. Sen tempo on 60 tahtia minuutissa. Ranskalainen musettevalssi on vielä nopeampaa (60--70 tahtia minuutissa), mutta yleisesti ottaen kansanomaiset muunnelmat ovat hitaampia, koska niitä on jouduttu tanssimaan huonommin luistavilla lattioilla ja huonommin tanssiin soveltuvilla kengillä. Suomalaisten valssikappaleiden tempo on tyypillisesti 50 tahtia minuutissa tai alle. Varsinaisen hitaan valssin tempo on 30 tahtia minuutissa.
Esimerkkejä valssikappaleista:
Rytmikuvio on seuraava
V...O...V...O...V...O... O...V...O...V...O...V...
Miehen ja naisen askeleet ovat samanlaiset. Askelikko voidaan tanssia eteenpäin, taaksepäin tai pyörien myötä- tai vastapäivään. Pyöriminen on normaali tanssitapa; suoraan eteneviä askeleita käytetään vain suunnan vaihtamiseen ja silloin kun tilan puute estää kääntymisen.
Askelikko eteenpäin on seuraava:
| Tahti | Isku | Askel |
|---|---|---|
| 1 | 1 | Askel eteenpäin vasemmalla jalalla |
| 2 | Askel eteenpäin oikealla jalalla, vähän vasemman ohi | |
| 3 | Vasen jalka oikean viereen | |
| 2 | 1 | Askel eteenpäin oikealla jalalla |
| 2 | Askel eteenpäin vasemmalla jalalla, vähän oikean ohi | |
| 3 | Oikea jalka vasemman viereen |
Askelikko taaksepäin on edellisen kanssa symmetrinen:
| Tahti | Isku | Askel |
|---|---|---|
| 1 | 1 | Askel taaksepäin vasemmalla jalalla |
| 2 | Askel taaksepäin oikealla jalalla, vähän vasemman ohi | |
| 3 | Vasen jalka oikean viereen | |
| 2 | 1 | Askel taaksepäin oikealla jalalla |
| 2 | Askel taaksepäin vasemmalla jalalla, vähän oikean ohi | |
| 3 | Oikea jalka vasemman viereen |
Askelikko voidaan aloittaa joko vasemmalla jalalla kohdasta 1 tai oikealla jalalla kohdasta 4.
Pyörinnässä tanssitaan vuorotellen yksi askelikko eli kolme askelta eteenpäin ja yksi askelikko taaksepäin. Kumpikin askelikko kääntyy niin, että aloittava jalka jää sisäkaarteen puolelle. Jos oikea jalka aloittaa eteenpäin suuntautuvan askelikon, käännös on myötäpäivään; sitä seuraavalla taaksepäin suuntautuvalla askelikolla aloittava jalka on vasen, eli käännös jatkuu edelleen myötäpäivään.
Normaalisti käännytään yhdellä askelikolla puoli kierrosta, mutta tanssia opeteltaessa voidaan aluksi kääntyö vähemmän. Jos yhdellä askelikolla käännytään 60 astetta, pari liikkuu pitkin kolmion sivuja. Jos käännös askelikkoa kohti lisätään 90 asteeseen, kuviosta tulee neliö, ja jos käännös lisätään 120 asteeseen, kuvio on kuusikulmio. Normaali etenevä liike saavutetaan 180 asteella, mikä riittää tyhjällä lattialla. Kun lattialla on muita tanssijoita, on pystyttävä tarvittaessa kääntymään enemmän, jotta mutkittelu muiden parien välistä onnistuu.
Myötäpäivään pyörittäessä askeleet ovat seuraavat. Mies aloittaa tavallisesti eteenpäin kohdasta 1 ja nainen taaksepäin kohdasta 4. Pyöriminen on valssissa tasaista, eli joka askeleella käännytään suunnilleen yhtä paljon: kolmella askeleella puoli kierrosta eli yhdellä askeleella noin 60 astetta.
| Tahti | Isku | Askel |
|---|---|---|
| 1 | 1 | Askel eteenpäin oikealla jalalla |
| 2 | Askel vasemmalla jalalla vartaloon nähden sivulle, tanssisuunnassa eteenpäin | |
| 3 | Oikea jalka vasemman viereen | |
| 2 | 1 | Askel taaksepäin vasemalla jalalla |
| 2 | Askel oikealla jalalla vartaloon nähden sivulle, tanssisuunnassa eteenpäin | |
| 3 | Vasen jalka oikean viereen |
Pyöriminen vasemmalle on vaikeampaa tanssiasennon epäsymmetrisyyden vuoksi: tanssijat eivät ole tanssiasennossa vastakkain vaan vähän toisistaan vasemmalle. Vastapäivään pyörittäessä matka on tavallaan pitempi. Lisäksi ainakin pyöreällä lattialla pitää vastapäin pyöriessä kääntyä enemmän, koska tanssilattian kiertosuunta on vastapäivään; suorakulmaisella lattialla on tietenkin mahdollista sovittaa askeleet niin, että kulmissa pyöritään myötäpäivään. Vastapäivään pyörimisen suhteellinen hankaluus kompensoidaan wienervalssissa ottamalla yksi askel eri tavoin kuin myötäpäivään pyörittäessä: kohdassa 3 vasen jalka ei mene oikean viereen vaan sen eteen ristiin.
| Tahti | Isku | Askel |
|---|---|---|
| 1 | 1 | Askel eteenpäin vasemmalla jalalla |
| 2 | Oikea jalka vartaloon nähden sivulle, tanssisuunnassa eteenpäin | |
| 3 | Vasen jalka ristiin oikean eteen | |
| 2 | 1 | Askel taaksepäin oikealla jalalla |
| 2 | Askel vasemmalla vartaloon nähden sivulle, tanssisuunnassa eteenpäin | |
| 3 | Oikea jalka vasemman viereen |
Pyörimistä voi helpoimmin harjoitella parin kanssa lisäämällä käännöksen määrää vähitellen:
Vastapäivään pyörimistä voi harjoitella samalla tavalla. Pyöriessään vastapäivään pari liikkuu monikulmion kehää myötäpäivään.